Tulevaisuuden työntekijät kiikarissa

Tämänkertaisessa @Sight-julkaisussa johtamisen ja viestinnän suuntautumisen liiketalouden opiskelijat suuntaavat katseensa aiheeseen opiskelijat – tulevaisuuden työntekijät.

-    Haluamme tietää, mitä työnantajat meiltä vaativat ja että he tietävät, mitä me tulevaisuuden työpaikalta odotamme, opiskelijat miettivät tässä verkkojulkaisussa.

Aihe on ajankohtainen ja tärkeä nyt, kun organisaatiot elävät jatkuvan muutoksen aikaa. Työnantajien ja työntekijöiden arvot kehittyvät ja tähän muutokseen on molempien valmistauduttava. Tulevaisuuden työntekijä ja yritys saavat eniten irti yhteistyöstään, kun arvot vastaavat toisiaan. Lisäksi yhdessä onnistuminen parantaa hyvinvointia, puolin ja toisin.

Ensimmäisessä artikkelissa opiskelijat itse kertovat, mitä he pitävät tärkeänä päästessään työelämään. Sen jälkeen johtamisen ja henkilöstöhallinnon yliopettaja Heli Bergström valottaa tulevaisuuden koulutustarpeita uuden opintosuunnitelman pohjalta. Yritysmaailman näkökulman tulevaisuuden työntekijöistä kertoo K-Rauta Lahden logistiikkapäällikkö Jari Uusitalo.

Uudenlaisia liike-elämän kehitystapoja käsitellään Ekopelin, mentorointiin perustuvan Entre Akatemian sekä Vastuullisen liiketoiminnan konferenssin kautta. Lisäksi työhyvinvoinnin ollessa tärkeä tekijä halusimme tuoda esiin siinä onnistuneen yrityksen, Työvirediplomilla palkitun Tonttilan S-Marketin.

Hyviä kohtaamisia työelämässä,

Suvi Holsti, päätoimittaja

Suvi Holsti, Riikka Korkeamäki, Jutta Linna, Essi Pulkkinen

Jaana Loipponen, vastaava päätoimittaja

Ihannetyöpaikka opiskelijoiden näkökulmasta

-       On mukava lähteä aamulla töihin ja tavata kivat työkaverit. Meininki on rento, mutta työt hoidetaan mallikkaasti ja tavoitteita saavutetaan yhdessä, toteaa toisen vuoden liiketalouden opiskelija kyselyssä koskien hänen mielikuvaansa hyvästä työyhteisöstä.

Tulevaisuuden työntekijä vaatii enemmän työltään kuin aikaisemmin, koska nykyään työntekijät ovat kunnianhimoisempia, ja liike-elämässä odotetaan, että organisaation ja työntekijän arvot vastaavat toisiaan. Enää ei tyydytä mihin tahansa työhön, joka turvaisi elannon. 50 Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijaa vastasi gallupiin koskien heidän odotuksiaan ja toiveitaan tulevasta työpaikasta.

Onko opiskelijalle tärkeää, että omat ja organisaation arvot kohtaavat?

Hyvin moni opiskelijoista kokee erittäin tärkeäksi, että he voivat samaistua organisaation toiminnan keskeisiin periaatteisiin.  Näkemystä perustellaan sillä, että työntekijä antaa parhaimman työpanoksensa silloin, kun hän on sitoutunut yritykseen ja sen arvomaailmaan.

Yleisimmät toiveet ovat joustavuus, mukavat työkaverit ja kannustavuus sekä työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen. Gallupin vastaajien odotukset ja asiat, mitä he eivät toivo tulevalta työyhteisöltä/- ympäristöltä, ovat samat lähes kaikilla. Opiskelijoita eivät houkuttele liukuhihnatyö, painostava ilmapiiri tai työn epämääräisyys.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että he haluavat olla tietoisia organisaation tavoitteista, jolloin heillä on työssään selkeä päämäärä ja tarkoitus. Palkka ei ole enää tärkein asia vaan se, kuinka ja missä olosuhteissa työtä tehdään.

Millainen on ammattikorkeakouluopiskelijan ihannetyöpaikka?

Opiskelijat kuvailevat ihannetyöpaikkansa olevan haastava ja mielenkiintoinen. Hyvät työtilat ja kannustava palkkaus kuuluvat myös ihanteisiin. Tärkeää on lisäksi kannustava ja motivoiva työilmapiiri, joka nousee opiskelijoiden listauksessa tärkeimmäksi tekijäksi tulevassa työpaikassa.

Mieluisimmat tavat työskennellä ovat itsenäisesti ja projektien parissa. Gallupista selviää myös, että vastaajista suurin osa haluaa tehdä töitä säännöllisen työajan mukaisesti. Taustalla voi olla syy, että nykyään halutaan säännöllisyyttä työssä ja sen ulkopuolella. Tulevaisuuden työympäristö asettaakin uudenlaisia haasteita sekä työnantajalle että -tekijälle.

Mari Parviainen ja Jenni Mönkkönen

Opiskelijan valinnanvapaus todeksi

Lahden ammattikorkeakoulussa vastataan toiminnan kehittämisvaatimuksiin uudistamalla opetussuunnitelmaa. Uudistus on aloitettu vuoden 2011 alussa ja uutta opetussuunnitelmaa aletaan toteuttaa vaiheittain vuoden 2012 syksystä lähtien.

Opetussuunnitelman uudistamisen on alun perin laittanut liikkeelle opetuksen kehittämisjohtaja. Vuoden 2011 alusta mukana on ollut koko LAMK:in henkilöstö.  Kunkin koulutussuuntautumisvaihtoehdon tiimi on arvioinut itse, minkälaisia ja mitä opintoja haluaa tarjota jatkossa. Mietitty on myös sitä, minkälaisia opintopolkuja tradenomeilla voi olla tiettyihin ammatteihin. Näin uudistuksen toivotaan antavan opettajille parempia resursseja ohjata opiskelijoita heidän haluamaansa suuntaan.

Uudistuksella halutaan estää opintojaksojen päällekkäisyyksiä ja selkeyttää tarjontaa. Sillä tavoitellaan myös kustannustehokkuutta. Suurin muutos on se, että eri suuntautumisvaihtoehdot poistuvat vähitellen ja tilalle tulee yksi virtuaalinen tarjotin, josta löytyvät kaikki tarjolla olevat opintojaksot. Opiskelijan valintamahdollisuudet kasvavat, kun hän valitsee itse juuri ne haluamansa jaksot, joilla kehittää tavoittelemansa ammattitaidon. Valinnan vapaus on omiaan myös lisäämään opiskelumotivaatiota. Ensimmäisen opiskeluvuoden kaikille yhteiset ja pakolliset perusopinnot säilyvät kuitenkin edelleen opetussuunnitelmassa.

Muutoksen onnistumista tullaan arvioimaan opiskelijoiden määrän ja valmistumisajan perusteella. Nähtäväksi jää, miten opiskelijat ottavat muutoksen vastaan ja millaisia tuloksia saadaan aikaan.

Artikkeli on tehty Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan pedagogisena yliopettajana toimivan johtamisen, henkilöstöhallinnon ja organisaatioiden yliopettajan Heli Bergströmin haastattelun pohjalta.

Eeva-Riitta Hemmilä ja Jenni Nuutinen

Logistiikkapäällikön näkemys tulevaisuuden työntekijästä

-    Kaiken lähtökohtana tulevaisuuden työntekijälle on, että pitäisi olla tukiverkkona perhe ja koti. Pienestä asti kunnon kasvatus ja turvallinen ympäristö elää. Samat lähtökohdat pitäisi olla kaikilla, logistiikkapäällikkö Jari Uusitalo kiteyttää näkemyksensä tulevaisuuden työntekijästä.

Perheen merkityksen lisäksi Uusitalo korostaa sitä, että pitää hakea haasteita ja kokeilla eri ammatteja, jotta löytää oman juttunsa. Tulevaisuudessa vuorovaikutuksen tärkeys korostuu entisestään, työntekijöiltä halutaan jatkuvasti kehitysehdotuksia ja johto tekee sitä kautta yhä enemmän päätöksiä.

                 Logistiikkapäällikkö Jari Uusitalo

                 V&N Julkunen Oy / K-rauta Lahti

Tulevaisuuden haasteita

Jari Uusitalo ei näe tulevaisuuden työntekijää niinkään monitoimikoneena, vaan nostaa esille, että työntekijän tulisi olla ennemminkin pienellä alalla valtava ammattilainen kuin isolla alalla pelkkä pintaraapaisu. Yhteinen hyvinvointi on kaiken lähtökohtana ja sen perusteella pystytään muodostamaan hyvä ja toimiva työyhteisö.

      -    Pidä itsestäsi ensin huolta, niin pystyt pitämään myös muista huolta, Uusitalo kiteyttää yhteen lauseeseen.

Johdon ja työnantajan pitää olla hereillä siitä, miten työtehtävät jaetaan, eikä yksilöitä saa suosia vastuun ja tehtävien jaossa. Hyvässä johtajassa korostuu oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Työntekijöille tulisi antaa mahdollisuus pienimuotoisiin johtotehtäviin ryhmän sisällä, jolloin voitaisiin tarkkailla työntekijän soveltuvuutta vaativampiin johtotehtäviin.

Koulutus ja työelämä

Uusitalon kanta on, että pitkää koulutusta ei välttämättä tarvita, mutta perustiedot tulee jostain hankkia. Koulujärjestelmää kehitetään koko ajan enemmän työelämälähtöiseksi, mitä Uusitalo pitää erittäin positiivisena asiana. Hän sanoo, että enemmän tällä alalla työ tekijäänsä opettaa. Työssäoppimisjaksot ovat Uusitalon mukaan hyvin tärkeitä oppimisen kannalta ja niitä tulisi lisätä kouluissa. Työnteko onkin elinikäistä oppimista.

Sami Granberg ja Mikko Laaksonen

Vastuu huomisesta

Miten vastuullinen liiketoiminta vaikuttaa yrityksen tulevaisuuteen, miettii Laura Montonen Lahden ammattikorkeakoulun liiketaloudesta järjestäessään kansainvälistä vastuullisen liiketoiminnan konferenssia (International Conference on Corporate Social Responsibility) Lahdessa 8.-10.5.2012.

The Social Responsibility Research Network aloitti konferenssit vuonna 2003, ja sen periaatteena oli ja on edelleen jakaa tietoa sosiaalisesta vastuusta. Tämän kevään konferenssi on vuorossaan yhdestoista.

-   Aihealueita ovat muun muassa liiketoiminnan riskit, etiikka, riskilliset mielipiteet, vastuullinen johtaminen sekä CSR-raportointi, Montonen luettelee.

Aihealueet on mietitty tulevaisuuden näkökulmasta, ja siten konferenssi tarjoaa kävijöilleen uusia ideoita ja työkaluja omaan liiketoimintaansa ja sen kehittämiseen.

Puhujina on koulutusorganisaatioiden henkilöitä; lopputyötä tekeviä opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja lisäksi yritysmaailman asiantuntijoita. Vastuullisuus on huomioitu myös konferenssin järjestelyissä. Järjestelyihin ja toteutukseen osallistuu Montosen lisäksi myös opiskelijoita Lahden ammattikorkeakoulusta sekä koulutuskeskus Salpauksesta.

Yritykset tervetuloa 

Osallistujia odotetaan noin 100–120 henkilöä ja heitä toivotaan niin koulutusmaailmasta kuin yrityksistä. Yrityksillä on mahdollisuus osallistua konferenssiin myös näytteilleasettajina. Ilmoittautuminen on jo alkanut osoitteessa http://www.lamk.fi/csr/registration/ ja se päättyy 24.4.2012.

Lisätietoja:

laura.montonen@lamk.fi

Essi Pulkkinen

Yrittäjämentorit valmentavat nuoria kohti yrittäjyyttä



-    Opiskelijat tutustuvat yrittäjämentoreiden avulla yrittäjän arkeen. Projektin ansiosta he tuntevat töihin mennessään yrittäjämäisen ajattelumallin, toteaa projektipäällikkö Ari Hautaniemi Entre Akatemian tavoitteiksi.

Entre Akatemia on Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishanke, jossa opiskelijat, opettajat sekä yrittäjät työskentelevät yhdessä tavoitteenaan kehittää yrittäjämäistä ajattelumallia. Akatemia koostuu tapaamisista, joissa vierailevat yrittäjät kertovat yrittäjätarinoitaan, sekä yrittäjämentoreiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Ensimmäinen akatemia potkaistiin käyntiin 19. lokakuuta 2011 Sibeliustalolla ja koko projekti kestää vuoden 2013 loppuun.

Nuorilta uusia näkökulmia yrittäjille

Projektin yrittäjämentoreina toimii lahtelaisia yrittäjiä, jotka voivat tätä kautta kehittää ja saada uusia näkökulmia toimintaansa. Yrittäjät antavat tiimeilleen omaan yritykseensä liittyviä kehittämistehtäviä, joissa opiskelijat pääsevät kurkistamaan yrittäjien arkeen. Lisäksi Akatemian kokoontumisissa vierailee yrittäjiä, jotka puhuvat kokemuksistaan tapaamisten teemojen pohjalta.

Eri alojen osaajien kohtaamispaikka

-    Osallistujat edustavat eri aloja ja siten yrittäjät saavat tuoreita näkökulmia monipuolisesti, lisää Hautaniemi.

Talven aikana ensimmäinen akatemia on vieraillut monien paikallisten yritysten luona ja osallistunut työpajoihin, joissa yrityksen toimintaa on kehitetty eri näkökulmista. Projekti on saavuttanut suuren suosion opiskelijoiden keskuudessa ja uusi akatemia käynnistyy maaliskuussa.

Eero Hakama ja Riku Karjalainen

Nyt uusia ideoita kehitetään pelaamalla



Pelin idea alkaa selvitä



Lappeenrannan teknillisen yliopiston Lahti School of Economics on luonut uuden menetelmän organisaation kehittämiseksi - Ekopelin.

- Tämä Tekesin rahoittama projekti on tarkoitettu yrityksille ja sen lähtökohtana on kehittää käytännönläheisemmin uusia innovaatioita ympäristönäkökulmasta. Peliä voidaan soveltaa eri yrityksissä ja aiheissa, kertoi projektitutkija Anne Pässilä.

Pelissä käsitellään:

• ympäristöllistä,

• taloudellista ja

• sosiaalista vastuuta yrityksien toiminnassa.

Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat testasivat peliä ensimmäisenä

-   Olimme positiivisesti yllättyneitä siitä, kuinka lyhyessä ajassa voi tulla paljon erilaisia ideoita, Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat ihmettelivät.

Ensimmäiset todelliset käyttäjät olivat yhteistyöyritykset Berner ja Stora Enso Packaging.

-   Positiivinen kokemus ja innostavampaa kuin perinteinen seminaarityöskentely, totesivat yritykset pelin jälkeen.

 Ryhmässä kehitellään parhaillaan ympäristöaiheista rap-lausetta

Uudenlaiset lähestymistavat kehittävät tutkitusti ihmisten kommunikointia yrityksissä

Pelialustana käytetään isoa kumimattoa, johon on saatu inspiraatio Monopolista. Ideana on kerätä pisteitä kilpailemalla ympäristöasioita käsittelevissä tehtävissä. Molempien yrityksien edustajista kootulla ryhmällä on muutama minuutti aikaa suorittaa tehtävä, esimerkiksi suunnitella tuotteelle kampanja Itämeren hyväksi tai keksiä ympäristöaiheinen rap-lause tai -riimi.

”Kierrätys, sähkönsäästö, joukkoliikenne on vihreä teko.

Sen kestää jokaisen ego.”

Veera Kautonen ja Riikka Korkeamäki

Diplomin arvoista toimintaa: joustavuutta ja yhteen hiilteen puhaltamista

-    On ihana tulla aamulla töihin, kun näkee ihmisistä, että he ovat hyvällä tuulella ja hommat sujuu. Hyvästä palvelusta onkin tullut paljon positiivista palautetta, marketpäällikkö iloitsee.

S-market Tonttila palkittiin elokuussa 2011 S-Työvirediplomilla, jonka hakuun marketpäällikkö Erja Kaila osallistui joustavan ja yhteen hiileen puhaltavan työporukan ansiosta. Palkitseva raati arvosti erityisesti positiivista asennetta yli yksikkörajojen tapahtuvaa liikkumista kohtaan, yksilöllisten tarpeiden ja tilanteiden huomiointia, ”tuumasta toimeen”- asennetta ja oma-aloitteisuutta.

Monenlaista osaamista

Toimipaikka on laatinut eri työvuoroihin tehtäväkortit, joihin on kirjattu työvuoron tai tuoteryhmävastaavan tehtävät. Tehtäväkorttien avulla perehdyttäminen on entistä tehokkaampaa. Monipuolinen osaaminen ja työtehtävien kierto motivoi työntekijöitä ja tekee työstä kiinnostavampaa.

-  Jokaisessa tuoteryhmässä on vähintään kolme henkilöä, jotka hallitsevat kyseisen tuoteryhmän vastaavan paikkauksen, mikäli tarve vaatii. Lähtökohtana on, että kaikki työt kuuluvat kaikille. Kukaan ei voi osata liian montaa asiaa, marketpäällikkö toteaa.

Marketpäällikkö ei halua omia työntekijöitä itselleen, vaan hänellä on uskallus luopua hyvästä työntekijästä yhteisen edun nimissä. Avausvuoden aikana kehityskelpoisia työntekijöitä onkin siirretty eteenpäin kohti uusia haasteita.

Palautteenanto suoraan toisille

S-Market Tonttilan henkilökuntaa

Tonttilan työporukka on tottunut alusta alkaen antamaan rakentavaa palautetta työstä suoraan työkaverille. Vain muutaman kerran pikkujutuissa päällikön on tarvinnut puuttua työntekijöiden välisiin erimielisyyksiin.

-    Henkilöstö sopii asiat oma-aloitteisesti keskenään, eikä minua tarvita päivittäisten rutiinien organisointiin. Meillä saa myös mokata. Jos työyhteisössä ei uskalleta tehdä virheitä, ei voida kehittyäkään, Kaila huomauttaa.

Työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen

-  Meillä on käytössä työvuorotoivomuskalenteri, jonne henkilökunta merkitsee mahdolliset toivomuksensa. Minun ei ole vielä tarvinnut jättää toiveita täyttämättä, Kaila vakuuttaa.

Esimerkiksi perheelliset pääsevät lastensa tapahtumiin pienillä työtehtävien ja –vuorojen muokkauksilla. Opiskelijoille marketpäällikkö laatii työvuorot heidän lukujärjestyksien mukaan.

-    Vuoro- ja lomatoiveet vaativat hieman ylimääräistä ponnistelua esimieheltä, mutta se maksaa siihen käytetyn ajan moninkertaisesti takaisin. Henkilökunta on tyytyväisempää, työt sujuvat, eikä turhia sairaslomia tule, Kaila mainitsee.

Työporukka viettää aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla esimerkiksi kimppalenkkien merkeissä.

-  Osallistuimme 10 hengen voimin Extreme Runiin Helsingissä ja illanviettojakin olemme järjestäneet, Kaila kiteyttää.

Jenni Jäppilä ja Matroona Backman