Hiljainen tieto: Tulevaisuuden johtajien suuri kysymysmerkki

Teksti/Text: Kristiina Laakso, Taru Lehtoranta, Laura K. Salminen & Pauliina Simanainen
Kuvat/Pictures: Laura K. Salminen

Vastaava päätoimittaja/Executive Editor: Jaana Loipponen 

Johtamisen uudet työkalut -kurssilla käsittelemme, miten työelämä tulee muuttumaan ja millaisia uusia työkaluja tulevaisuudessa käytämme. Pienryhmissä pohdimme eri aspekteista näitä kysymyksiä, ja siitä onkin tarkoitus tehdä suurempi tehtäväkokonaisuus, jonka yhtenä osana tulee olemaan julkaisu opiskelijoiden valitsemassa lähteessä. Meidän tiimimme lähestyy aihetta hiljaisen tiedon kautta ja siksi täällä blogin puolella on tällä kertaa siitä lyhyesti juttua.

Ryhmämme keskusteli aiheesta Teija Golnickin kanssa. Aloittakaamme Teijan lyhyellä esittelyllä itsestään:

”Olen Teija Golnick ja toiminut LAMKissa henkilöstöpäällikkönä elokuusta 2014 alkaen. Työurani ajan olen voinut yhdistää tutkintoon johtavan koulutuksen ja kulloisenkin työtehtäväni. Koen, että opiskelu kuuluu osana elämääni.

Työssäni iloinen yllätys on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Olen osittain sattumien kautta päätynyt kertomaan opiskelijoille HR-teemoista, mentoriksi ja tällä kertaa keskustelemaan hiljaisesta tiedosta.  LAMKin yksi arvoista on yhdessä etsimisen iloa. Tunnistin, että juuri sitä olimme tekemässä.”

Mitä on hiljainen tieto?

Hiljaista tietoa voidaan pitää jonkinlaisena nykypäivän muotiterminä. Tieto on piilevää tai näkymätöntä ja vaikka se ohjaa ihmisen toimintaa, sitä on erittäin vaikea määritellä. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka jää kielellisen tiedon ulkopuolelle ja se esiintyy usein sosiaalisiin käytäntöihin perustuen. Nykypäivänä hiljaisesta tiedosta on tullut osa ihmisen asiantuntijuuden ja oppimisen kognitiivista tutkimusta.

Hiljaista tietoa on kaikkialla

Keskustellessamme yhdessä Teijan kanssa esiin nousi se, että hiljaista tietoa on kaikkialla ja kaikessa toiminnassa. Hiljaista tietoa on esimerkiksi organisaatiokulttuurissa, mentoroinnissa, tietojohtamisessa, asennemaailmoissa sekä osaamisen kehittämisessä. Myös tunneäly on hiljaista tietoa. Miten osataan toimia yhteisössä ja lukea ihmistä? Miten hänen kanssaan toimitaan? Kaikki tämä perustuu hiljaiseen tietoon ja siihen miten pystymme aistimaan ja havainnoimaan ympäristöstä. On tärkeää paitsi tunnistaa myös osata hyödyntää hiljaista tietoa.

Ole kriittinen

Hiljaista tietoa pidetään usein ehdoitta tärkeänä ja sitä tulisi monien mielestä siirtää kriittisesti pohtimatta seuraaville sukupolville. Tästä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi useita kymmeniä vuosia työssään ollut työntekijä, jonka kokemuksen kautta syntynyt hiljainen tieto tulisi siirtää seuraaville. Entä, jos on kangistuttu vanhoihin kaavoihin ja omasta tekemisestä pidetään tiukasti kiinni, vaikka nämä toimintatavat enää nykypäivänä pätisikään? Tämän tosiasian vuoksi on erittäin tärkeää arvioida kriittisesti, mitä hiljaista tietoa siirretään eteenpäin.

Tacit knowledge – big question mark for future leaders

We have a course where we deal with different issues, such as how working life will change in the future and what new tools we will be needing then. Our team approaches these questions from the point of view of tacit knowledge. We discussed these issues with Teija Golnick, a personnel manager from Lahti University of Applied Sciences.

Tacit knowledge is usually hidden or invisible, and even though it guides our behaviour it is very difficult to define what it actually is. Nowadays tacit knowledge has also become a part of people’s expertise and learning in cognitive studies. 

Tacit knowledge can be found almost everywhere, for example in organizations culture, mentoring, management of knowledge, attitudes and development of know-how. Also emotional intelligence is tacit knowledge, how to act in society and how to read another person. It is really important to recognize tacit knowledge but also take a benefit from it.  

Remember to be critical – all tacit knowledge isn’t important and shouldn’t be transferred to the next generations.

                         

Projektipäällikkö/Project Manager: Kristiina Laakso

Viestintävastaava/Communications Manager: Ninni  Mäkelä
Markkinointivastaavat/Marketing Managers: Santeri Larjanne & Miika Nevalainen

Graafinen suunnittelu/Graphic Design: Laura K. Salminen