Maamin sydämiä sisustajille

Lahtelainen Sydänmaami on Maarit Paasilan yritys, joka valmistaa käsitöitä yhden naisen voimin. Yrityksen tunnustuotteita ovat pehmoiset sydämet, joissa on piristäviä ja kauniita lauseita liittyen kotielämään, sekä elämän eri vaiheisiin.

Yrittäjä Maarit ”Maami” Paasilan johtoajatuksena yritysideassaan oli halu olla kotona pienten lasten kanssa. Ensin piti selvittää millaista työtä voisi tehdä kotona ja mikä olisi Paasilalle ominaisinta. Hän pitää käsitöistä ja hänellä on taito tehdä niitä. Näistä tekijöistä syntyi yritys Sydänmaami.

Maarit Paasilalla ei ollut suuria odotuksia alun suhteen ja se yllättikin hänet positiivisesti. Alussa tavoitteena oli saada hiukan voittoa, jotta työllä olisi jatkumoa. Alkuun kuitenkin tuli tehtyä töitä iltaisin, jopa öisin.

- Koko homma sai kunnolla alkunsa, kun lähetin sähköpostia erääseen sisustusliikkeeseen. Se halusi tuotteen myyntiin liikkeeseen.

Sana lähti leviämään ja Maarit Paasila avasi blogin, jonka kautta hän sai myös yksityisasiakkaita.

Käsityöyrittäjän arkea

Tällä hetkellä Maarit Paasila on puolipäiväinen käsityöyrittäjä. Hänellä on oma verkkokauppa sekä 25 säännöllisesti tilaavaa jälleenmyyjää.

- Alussa on tärkeää saada jalansijaa sekä tehdä brändi tunnetuksi. Tuotteiden jälleenmyyntiasiakkaat ovat käsityöalan elinehto.

Käsityöläinen ei voi laskea työtunteja suhteessa tuotteen hintaan. Pienyrittäjän riski ovat tilausten epäsäännöllisyys, joka tekee myös tuloista vaihtelevat. Työnetuna Paasila pitää joustavuutta perheen suhteen.

- Joustava työaika on loisto juttu. Tarvittaessa voin nukkua pitkään aamulla ja hoitaa perheeseen liittyvää arkea. Kuitenkin, jos jostain joustaa, niin se kyllä tulee sitten vastaan myöhemmin.

Ajatuksia tulevaisuudesta

Paasila on kaikin puolin tyytyväinen yrityksensä menestykseen, mutta on hänellä toiveitakin tulevaisuudesta. Tavoitteena on saada enemmän yksityisasiakkaita.

- Voisin myös kuvitella tekeväni töitä useamman ihmisen kanssa. Tuotevalikoima laajenisi ja sitä myöten voisi ajatella pientä kauppaa.

Kokemuksen perusteella hän ei lähtisi toisen työnantajan leipiin.  Maarit Paasila kertoo pitävänsä niin paljon enemmän itsenäisestä työnteosta.

Teksti ja kuva:
Armi Pelkonen ja Annikki Rusanen

Maamin sydämiä

Yrittäjyys on enemmän henkinen asenne, olipa ikä mikä hyvänsä

Mainostoimisto Ilme Oy:n toimitusjohtaja
Oskari Kariste

Mainostoimisto Ilme Oy:n toimitusjohtaja Oskari Kariste valittiin vuonna 2009 Nuoreksi Yrittäjäksi Lahdessa. Mainostoimisto Ilmeen tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa kaikkea sitä, mitä asiakas tarvitsee erottuakseen kilpailijoistaan markkinointiviestinnän keinoin.

Oskari Kariste on toiminut yrittäjänä vuodesta 1996 ja hän on perustanut Ilmeen 18-vuotiaana ollessaan vielä lukiossa. Kariste on aina ollut hyvin aktiivinen tekemään töitä ja erilaisia pienempiä liiketoimintoja on ollut 10-vuotiaasta lähtien tenniskursseista mailanjännitykseen ja t-paitojen myymiseen oppilaskuntien kautta. Liikeidea mainostoimistosta on jalostunut koko yrittäjätaipaleen ajan, mutta varsinainen yrittäjyys alkoi vuonna 1996, kun Lahden Seurahuoneella tapahtui omistajavaihdos, jonka seurauksena Kariste alkoi järjestämään erilaisia tapahtumia Seurahuoneella.

Apua yrityksen perustamiseen Kariste ei saanut juuri keneltäkään. Kariste vei isänsä avulla kuitit ja mapit Nastolan tilitoimistoon ja he toimivat hänelle neuvonantajina siitä, miten yrityksen taloushallintoa ja dokumentointia tulisi tehdä. Muuten Kariste on aikalailla itse saanut oppia. 

- Ei yrittäjyys niin kovin monimutkaista ole, Kariste toteaa.

Yrittäjyys mahdollistaa elämään sellaista elämää mistä nauttii

Karisteelle yrittäjyys on ollut suuri mahdollisuus toteuttaa unelmiaan ja haastaa itsensä uuden oppimiseen. Yrityksen kasvaessa on tullut paljon uusia asioita, joista ehkä keskeisin on ollut itse johtaminen ja siinä etenkin yrityksen henkilöstön johtaminen. Uusien liiketoimintojen synnyttäminen, oman liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen ovat asioita, joita turvatusta palkkatyöstä on vaikea lähteä toteuttamaan. Yrittäjyys on antanut Karisteelle mahdollisuuden kasvaa ihmisenä ja sitä kautta tehdä hyvää muille. 

Tällä hetkellä Kariste on 35-vuotias ja hänellä on 16 vuotta yrittäjyyttä takanaan. Hänen mielestään nuoruudessa on hyvää se, että aito halu tehdä asiakkaille hyvää huomataan ja siitä saa varmasti sympatiapisteitä osakseen. Nuoren yrittäjän uskottavuus on hyvin vahvasti persoonakysymys. Tiedot ja taidot paljastuvat kyllä jo ensi metreillä asiakastyössä ja jos on hyvä siinä mitä tekee, ei iällä ole mitään merkitystä.

- Yrittäjyys on enemmän henkinen asenne, olipa ikä mikä hyvänsä, Kariste kertoo. 

Karisteen mielestä yritys on juuri niin viisas kuin sen johtaja. Yrittäjyys on matka ja matkalla oppii paljon. Haasteellista yrittäjyydessä hänelle on ollut huomata, miten paljon tietoa yrityksen johtaminen vaatii ja miten paljon siinä tulee koko ajan kehittyä. Kariste näkee haasteellisena yrittäjyyden yhdistämisen tasapainoiseen perhe-elämään, fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen kuntoon. Mieleenpainuvinta vuosien varrella on puolestaan ollut seurata yrityksen jatkuvaa kehitystä.

Teksti ja kuva:
Terhi Haapanen, Sini Kauppila ja Nita Louhelainen

Vuoden 2011 Nuori Yrittäjä kannustaa nuoria yrittäjyyteen

Lahden Yrittäjät Ry valitsi Mikko Koiviston Lahden Nuoreksi Yrittäjäksi vuonna 2011. Hän perusti yrityksensä Lahden Telepalvelu Oy:n vuonna 2007 ollessaan vain 27-vuotias. Lahden Telepalvelu tarjoaa lähiverkkojen asennuksia, suunnittelua ja huoltopalveluita.

Yrittäjyys asiakkaiden ansiota

Koiviston yrittäjyysinto sai alkunsa siitä, että molemmat vanhemmat ovat olleet aikanaan yrittäjiä.

- Siinä näki yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet. Innostus tuli enemmänkin sitä kautta, että töitä tehdessä tuntui, että pystyisi itsekin pyörittämään yritystä, ja kun asiakkaat lopulta kannustivat siihen, päätös oli helppo, Koivisto kertoo.

Hän lähti mukaan työelämään jo lukio-ikäisenä.

- Syy työelämään panostamiseen oli työkokemuksen saamisen lisäksi se, että tarvittavia kontakteja tai mahdollisia asiakassuhteita täytyi kartoittaa ennen yrittäjäksi alkamista. Asiakkaat ja hyvät asiakassuhteet ovat se tärkein asia yrittäjyydessä.

Yrittäjäksi siirtyminen oli Koivistolle ongelmatonta, koska hänellä oli jo valmiita asiakkaita ja töitä. Hän on myös välttynyt suurilta vastoinkäymisiltä, sillä pohjatyö yrityksen perustamiseen oli tehty huolellisesti.

Vapaa-aika kortilla

Vapaa-aikaa ei nuorella yrittäjällä juurikaan ole. Koiviston mukaan jäljelle jäävä vähäinen vapaa-aika kuluu helposti työasioiden miettimiseen.

- Yrittäjän elämä ei ole välttämättä niin ”hehkeää”, kuin miltä se ulospäin näyttää. Täytyy muistaa että neljännes yrittäjistä elää arviolta alle 15000 euron vuosipalkalla, ja toinen neljännes alle 25000 euron vuosipalkalla. Yrittäjyys virheellisesti usein mielletään sellaiseksi että rahaa tienataan enemmän kuin palkkatöissä. Yrittäjät ovat omia pomojaan ja se ehkä tuo sen ”hehkeyden” tähän hommaan.

Yrittämättä ei voi onnistua

Koivisto kertoo olevansa mielellään mukana kaikessa, mikä edistää yrittäjyyttä, koska ilman yrittäjyyttä ei ole työllisyyttä. Hänen mukaansa tärkeintä nuorelle yrittäjälle on olla realisti, vaikka uskoa omaan osaamiseen ja liikeideaan onkin.

- Kannattaa kartoittaa mahdollisimman hyvin liiketoimintaan liittyvät ongelmat, rahoitus, markkinat ja markkinointi sekä muut yrittäjyyteen liittyvät asiat. Liiketoimintasuunnitelmaa tehdessä ei kannata olla liian optimistinen. Apua yrittäjyyttä harkitsevalle on paljon tarjolla, kun sitä vain uskaltaa pyytää, Koivisto vakuuttaa. Hän kertoo saaneensa henkistä tukea muilta yrittäjiltä.

- Liikeideaan täytyy panostaa ja kuluttaa aikaa. Myös suunnittelu ja testaus ovat tärkeitä osa-alueita yrityksen perustamisessa. Liikeideat joko toimivat, tai eivät, mutta yrittäjyyden perustahan on kuitenkin se, että yrittämättä ei voi onnistua.

Teksti ja kuva:
Noora Aikonen ja Sämira Varzeshkhah

Kirvestyöt vaihtavat tekijää

Rakennusalalla työskentelevä Joonas Sollo on suurien muutoksien edessä, sillä hänen työnkuvansa tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa sukupolvenvaihdoksen myötä. Nuori hämeenlinnalainen saa täysin uudenlaisen työn vaihtaessaan rakennusmiehen paikalta yrittäjäksi. Tuleva yrittäjä on päässyt harjoittelemaan tulevia työtehtäviään, mutta yrittäjyys pitää sisällään myös paljon uutta ja tuntematonta.

Lisävastuuta yrityksen toiminnasta

Tuleva yrittäjä Joonas Sollo

Joonas Sollo on työskennellyt isänsä Timo Sollon omistamassa, korjausrakentamiseen erikoistuneessa, yrityksessä kuuden vuoden ajan. Lähivuosien kuluessa vastuu Kirvestyöt Timo Sollo Oy:n toiminnan pyörittämistä on kuitenkin suunniteltu siirrettäväksi Joonas Sollon hoidettavaksi. Sukupolvenvaihdoksen myötä hänelle jää vastuu kokonaisuudessaan yrityksestä sekä sen toiminnan pyörittämisestä.

Vastuu töissä on kasvanut vähitellen ja Joonas Sollo kertookin työskentelevänsä tällä hetkellä kirvestöiden ohella työnjohtajan sekä palveluvastaavan tehtävissä. Hänen tehtävänään on huolehtia saatu työtilaus aina toimeksiannosta ja sopimuksen solmimisesta remontin valmistumiseen asti. Timo Sollon vastuulle kuuluvat puolestaan vielä työtilauksien vastaanotto, urakkasopimukset, laskelmat ja tarjoukset sekä asiakassuhteista huolehtiminen ja suhteet yhteistyökumppaneiden kanssa.

Yritystoiminnan pyörittäminen vaatii huolellista perehtymistä

Joonas Sollo on työskennellyt Kirvestyöt Timo Sollo Oy:n palveluksessa pitkään ja yrityksen toimintatavat ovat tulleet tutuiksi työn kautta. Yritystoiminnassa vaaditaan kuitenkin myös tietämystä toiminnan pyörittämisestä, joten pelkkä käytännön kokemus ei riitä. Sollon koulutuspohjana on ylioppilastutkinto, jonka lisäksi hän on hankkinut talonrakennusalan perustutkinnon oppisopimuskoulutuksella. Syksyllä 2012 Sollo aloitti Suomen yrittäjäopiston järjestämän yrittäjän ammattitutkinto -koulutuksen, joka valmentaa tulevia yrittäjiä erilaisiin yritystoiminnan tehtäviin. Puolitoistavuotinen koulutus pitää sisällään muun muassa yrityksen toiminnan tutkimista ja arviointia liiketoimintasuunnitelman muodossa.

Sukupolvenvaihdos tuo muutoksia tulevaisuudessa

Kirvestyöt Timo Sollo Oy:n tämän hetkinen palvelutarjonta pitää sisällään kaikki korjausrakentamisen palvelut aina tapetoinneista kylpyhuoneremontteihin. Toimenkuvaan tai palvelutarjontaan ei Sollon mielestä ole aiheellista tehdä muutoksia, sillä tämän hetkisellä työvoimalla pystytään suorittamaan annetut toimeksiannot optimaalisesti niin, että jokaisella työntekijällä on vastuualueensa.

- Tulemme jatkossakin keskittymään omaan osaamiseemme ja tarvittaessa hankimme erikoisosaamisen, kuten lvi-, sähkö- tai koneurakoinnin muualta, Sollo kertoo.

Sen sijaan työtehtävien jaotteluun olisi Sollon mielestä aiheellista kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota. Etenkin työnjohdon tehtäviä voisi selkeämmin erotella työmaan tehtävistä. Työntekijöiden roolien selkeämpi jaottelu tehostaisi työskentelyä, kun jokainen työntekijä voisi keskittyä omaan osaamiseensa.

Kirvestyöt Timo Sollo Oy on perustettu jo vuonna 1987. Hämeenlinnalainen yritys on pitkään kantanut hyvää mainetta ja se tunnetaan laadukkaasta rakentamisesta sekä yrittäjäarvoista.

- Tätä viittaa yritys tulee kantamaan varmasti jatkossakin, Joonas Sollo tiivistää.

Yrityksen tulevaisuudesta puhuttaessa Sollo näkee sukupolvenvaihdoksen tapahtuvan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Päätoimisesta yrittäjän urasta Sollo ei kuitenkaan uskalla vielä luvata, sillä rakennusala ei ole ainoa asia, mikä häntä tulevaisuudessa kiinnostaa.

 

Teksti ja kuva:
Sonja Henttinen

Esimiestyöskentely elämänsuolana

- Mielenkiintoiset ja jatkuvat haasteet, mielekkyys sekä oman kehittymisen seuraaminen ovat kaikkein parasta esimiestyöskentelyssä, iloitsee myymäläpäällikkö Tuukka Turunen.

Huipputason johtajaksi

S-market Metsäkankaalla vaihtui 1.9.2012 myymäläpäällikkö. Uutena myymäläpäällikkönä aloitti  Tuukka Turunen, joka siirtyi Metsäkankaalle Ahtialan S-marketista. Tuukka on lähtenyt jo hyvin nuorena esimiesuralle; 24-vuotiaana hän aloitti Jalkarannan Salessa Salepäällikkönä.

- Lukiosta päästyäni, liiketalous vaikutti kaikkein trendikkäimmältä vaihtoehdolta jatko-opiskelujen suhteen 2000-luvun alussa. Markkinointi oli kasvava ja kehittyvä ala sekä mukana oli myös päättämättömyyttä. Tästä syystä hainkin Lahden ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta, Turunen kertoo.

- Vietin neljä vuotta Lahden ammattikorkeakoulussa ja valmistuin lopulta tradenomiksi markkinoinnin suuntautumisesta. Valmistumisen jälkeen noin puolelle vuosikurssini valmistuneista työllistyminen oli melkoisen suuri kynnys. Mikäli ei omistanut minkäänlaisia työelämän suhteita, niin oli tyytyminen paljon pienempiin rooleihin, esimerkiksi pelkkiin myyjän tehtäviin kaupassa, Turunen muistelee.

Koulun ilmoitustaululle ilmestyi näihin aikoihin ilmoitus, jossa haettiin juuri vastavalmistuneita tradenomeja Osuuskauppa Hämeenmaan kenttäkoulutukseen S-ryhmälle. S-ryhmän kaupallisen kenttäkoulutuksen on tarkoitus edistää huipputason johtajuutta.

- Huomasin ilmoituksen taululla ja päätin ryhtyä tuumasta toimeen. Jouduin  kuitenkin aluksi tutustumaan opiskelijatoverini kautta S-ryhmään, sillä minulla ei ollut juurikaan minkäänlaista käsitystä S-ryhmästä Keskon ollessa silloin lippulaivana. Tämän jälkeen aloin hahmottamaan kokonaisuutta ja laitoin samalla avoimen hakemuksen kenttäkoulutukseen, Turunen kertoo.

’’Oikeassa paikassa, oikeaan aikaan’’

Turunen oli yksi niistä, joka valittiin lopulta kenttäkoulutukseen noin 600 hakijan joukosta. Kaikki tämä tuntui todella mielenkiintoiselta ja haastavalta, sillä hänellä ei ollut vielä ollenkaan kaupan alan työkokemusta edes opiskeluajoilta.

S-market Metsäkankaan uusi myymäläpäällikkö Tuukka Turunen

- Tuntuihan se erityisen hienolta tulla valituksi, vaikka opiskelijatoverini, joka tutustutti minut S-ryhmään, ei tullut valituksi jostakin syystä. Tämä oli mielestäni melkoisen suuri yllätys, Turunen kiteyttää.

Turunen aloitti 18 kuukautta kestävän kenttäkoulutuksen ja sai lopulta Jalkarannan Salesta Salepäällikön paikan, jossa hän aloitti ensimmäistä kertaa elämässään esimiehenä.

- Tämän kaiken jälkeen sitä on vasta huomannut, että sitä tuli oltua silloin ’’oikeassa paikassa, oikeaan aikaan’’, Turunen lisää.

’’Eihän urheilijakaan tervettä päivää näe’’

Turunen opiskelee tällä hetkellä työnsä ohella kauppatieteitä Lappeenrannan yliopistossa aikuispuolen linjalla. Nykyisin tuntuu, että nuorella miehellä riittää kiirettä ja Turusen mukaan aika on vain jostakin välillä otettava.

- Kun yhdistää opiskelun, perheen, harrastukset ja työn, niin kyllä sitä välillä tunteekin laittaneensa itsensä likoon oikein kunnolla, mutta eihän urheilijakaan tervettä päivää näe, Turunen virnistää.

Tästä huolimatta Turunen myöntää kuitenkin, että selkeät tavoitteet on jo asetettu useamman vuoden päähän.

- Totta kai koko ajan on tietynlainen halu päästä eteenpäin uralla ja yksi haaveistani olisi päästä 5 – 10 vuoden päästä vastuullisempiin johtajatehtäviin, mahdollisesti Hämeenmaalla, Turunen tiivistää.


Teksti ja kuva: 
Petri Salonen

Ammattikorkeasta pohja yrittäjyydelle

Lahden Ammattikorkeakoulun Liiketalouden alan opiskelijoiden opinnot on sidottu kiinteästi yrittäjyyteen. Yrittäjyyteen päästään tutustumaan erilaisten opintojaksoihin sidottujen projektien kautta, jotka toteutetaan opettajien ohjauksessa.

Teoriasta käytäntöön

Projektityöskentelyn on tarkoitus lisätä käytännön ja teoriatiedon yhteensovittamista ja ne tarjoavat opiskelijalle loistavan mahdollisuuden tutustua yritystoimintaan. Projektityöskentelyssä opiskelijat oppivat soveltamaan teoriaopintoja käytännössä, sekä pääsevät verkostoitumaan Lahden yrityselämän edustajien kanssa. Yrityksille projektit tarjoavat ulkopuolisen näkemyksen yrityksen toiminnasta, sekä mahdollisuuden kontaktoitua tulevaisuuden ammattilaisten kanssa.

Yksi projektiopinnoissa erityisesti korostuva osa-alue on yrittäjyys elämäntapana ja yrittäjämäinen asenne. Ny- Nuori yrittäjyys on työkalu juuri tätä varten.

NY Oma yritys - learning by doing


Talouspäällikkö Jenni Heikkilä

Ny- Nuori yrittäjyys projektissa opiskelijat pääsevät toden teolla kiinni yrittäjän arkeen perustamalla oman yrityksen lukuvuoden ajaksi. Projekti toteutetaan Ny Oma Yritys opinto-ohjelmalla.

Projektin kautta opiskelijat pääsevät soveltamaan työelämän taitoja käytäntöön ja saavat todenmukaisen kuvan siitä millaista on työskennellä yrittäjänä. Opiskelijat pääsevät kokeilemaan liikeideaansa käytännössä ilman yksityisyrittäjän suurta riskiä. Lukuvuoden lopuksi opiskelijoiden yritysten joukosta valitaan paras NY-yritys, joka pääsee edustamaan koulua YE Europe Enterprise Challenge -EM-kilpailuihin.

HaMe NY on viiden opiskelijan toimesta, vuonna 2012, perustettu yritys, jonka liikeidea on suunnitella ja myydä uniikkeja haalarimerkkejä. Yrittäjät ovat ulkoistaneet merkkien valmistuksen haalarimerkkejä tekevälle yritykselle, joten nuoret voivat itse keskittyä niin sanottuun ydintoimintaan, esimerkiksi kaupankäyntiin ja markkinointiin.

Yrityksen osakkaille Katariina Inkilälle ja Jenni Heikkilälle yrityksen pyörittäminen on mieluinen projekti, ja he lähtivät mielellään mukaan NY Oma Yritys opinto-ohjelmaan keksittyään hyvän liikeidean. Inkilä oli suunnitellut suorittavansa kyseisen opinto-ohjelman verkkokurssina, mutta on kuitenkin tyytyväinen päätökseensä suorittaa opinto-ohjelma tekemällä töitä omaan yritykseensä.

Inkilän mielestä oman yrityksen perustaminen on ollut hauskaa, ja hän kokee saavansa tehdä tavallisesta kouluarjesta poikkeavia asioita yrityksen parissa, kuten kokousten järjestämistä, logon suunnittelua ja Facebook-sivujen ylläpitoa. Hänen mukaansa yrityksen perustamisessa on myös oppinut paljon, kun on saanut esimerkiksi selvittää vastoinkäymisiä. Inkilää motivoi myös mahdollisuus tienata rahaa opintojen ohessa. Heikkilän mielestä puolestaan on ollut hienoa kun on saanut perustaa ikioman yrityksen. Myynnistä vastaavat kaikki HaMe NY:n viisi jäsentä. Myynti toteutetaan face-to-face tekniikalla opiskelijatapahtumissa ja Lahden ammattikorkeakoulujen tiloissa.

Suunnittelukoordinaattori
Katariina Inkilä

HaMe NY:n toiminta on vielä alkutekijöissään, mutta ensimmäiset myyntiin haluttavat haalarimerkit on jo suunniteltu. HaMe NY saa valmiit merkit noin kuukausi suunnittelun ja valitsemisen jälkeen. Inkilä ja Heikkilä kertovat käyttäneensä yrityksen markkinointiin Facebookia, ja kokevat sen olevan tällä hetkellä toimivin ratkaisu.

HaMe NY:n pääasiallista kohderyhmää ovat ammattikorkeakoulun opiskelijat, jotka tavoitetaan parhaiten sosiaalisen median välityksellä. Kun liiketoiminta saadaan kunnolla käyntiin, saatetaan HaMe NY:ssä harkita perinteisempiäkin markkinointiviestinnän keinoja, kuten julisteita.

- Eiköhän ne merkit kulje aina mukana, joten niitä tulee myytyä erikoisemmissakin paikoissa. Eli HaMeen helmasta saa tulla nykäisemään, Inkilä ja Heikkilä toteavat.

Teksti ja kuvat: 
Siiri Eerola ja Monna Salmi